🔔 Uusi lainsäädäntö tulee – ja se koskee myös avainhallintaa

Vuonna 2026 Suomessa astuu voimaan uusi lainsäädäntö, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yritykset ja organisaatiot varautuvat häiriöihin ja suojaavat yhteiskunnan kannalta tärkeät toimintonsa. Kyseessä on EU:n CER-direktiivin kansallinen toimeenpano, joka tuo mukanaan uusia velvollisuuksia – ja sanktioita – erityisesti niille, jotka katsotaan niin sanotuiksi kriittisiksi toimijoiksi.
Useimmat tietävät, että direktiivi koskee huoltovarmuuden kannalta tärkeitä aloja, kuten energiaa, liikennettä ja vesihuoltoa. Mutta joukko on laajempi kuin moni arvaa: se voi sisältää esimerkiksi julkisia tilapalveluja, terveydenhuollon tukitoimintoja, kunnallistekniikkaa ja yksityisiä palveluntarjoajia, jotka ylläpitävät fyysistä infrastruktuuria. Jos organisaation toiminnan keskeytyminen voisi aiheuttaa häiriötä yhteiskunnan toiminnalle – se on todennäköisesti mukana.
Monelle tämä tieto tulee jälkikäteen. Mutta silloin voi olla jo kiire.
Miksi avainhallinta on osa tätä kokonaisuutta?
CER-direktiivi edellyttää, että kriittiset toimijat varautuvat paitsi kyberuhkiin ja toiminnan keskeytyksiin myös fyysisiin riskeihin. Se tarkoittaa, että on pystyttävä osoittamaan, kenellä on pääsy tiloihin, milloin pääsy on myönnetty, ja mitä on tapahtunut, jos jotain katoaa tai menee pieleen. Tämä ei onnistu ilman järjestelmällistä ja digitaalista avainhallintaa.
Jos jokin tila on lukossa – mutta ei ole selvää, kuka hallitsee avaimia – kriittinen reagointi voi viivästyä. Ja se voi olla ratkaisevaa.
Vuoden jakso, jolloin kannattaa toimia
Nyt on käynnissä siirtymävaihe. Suomessa direktiivin kansallinen laki valmistuu vuoden 2025 aikana, ja viranomaiset nimeävät kriittiset toimijat kesällä 2026. Tästä alkaa aikaraja, jonka puitteissa jokaisen nimetyn toimijan tulee toimittaa oma riskiarvionsa ja valmiussuunnitelmansa viranomaisille.
Tämä tarkoittaa, että vuoden 2025 loppupuolisko on ratkaiseva valmistelujakso. Avainhallinnan kannalta se tarkoittaa konkretiaa: nyt on hetki kartoittaa, missä kunnossa pääsynhallinta ja vastuunjako on. Kenellä on avaimet? Miten ne luovutetaan ja palautetaan? Onko jokaisesta tapahtumasta jäänyt jälki?
Avainhallinnan digitalisointi ei tapahdu yhdessä yössä. Useimmille organisaatioille se on 4–8 kuukauden hanke, jossa täytyy ensin selvittää nykytila, tunnistaa vastuuhenkilöt, syöttää tiedot järjestelmään ja kouluttaa käyttäjät. Jos tämä työ aloitetaan vasta silloin, kun nimeämiskirje tulee postissa, ollaan jo auttamattomasti myöhässä.
Entä jos ei kuulu kriittisiin toimijoihin?
Tämä kysymys tulee usein – ja se on tärkeä. Totuus on, että monet organisaatiot eivät vielä tiedä kuuluvansa kriittisten toimijoiden joukkoon, mutta se voi muuttua direktiivin soveltamisen edetessä. Lisäksi moni organisaatio toimii alihankkijana, palveluntuottajana tai teknisenä tukena kriittisille toimijoille – ja joutuu näin osaksi ketjua, joka on valvonnan piirissä.
Avainhallinnan laittaminen kuntoon on perusteltua joka tapauksessa. Se lisää turvallisuutta, selkeyttää vastuita ja vähentää virheitä – ja samalla mahdollistaa sen, että raportointi onnistuu heti, jos viranomainen sitä kysyy.
⚠️ Entä jos ei toimi ajoissa?
Direktiivi itsessään antaa jäsenvaltioille oikeuden asettaa seuraamuksia. Suomessa tuleva laki tulee sisältämään mahdollisuuden sanktioihin niille, jotka laiminlyövät velvoitteensa ilman perusteltua syytä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa:
- viranomaisilta tulevia huomautuksia ja tarkastuksia
- korjausmääräyksiä, jotka voivat hidastaa toimintaa
- ja äärimmäisessä tapauksessa myös taloudellisia seuraamuksia, erityisesti jos laiminlyönti aiheuttaa haittaa tai vaarantaa kriittisen infrastruktuurin.
Kyse ei siis ole pelkästä “byrokraattisesta velvollisuudesta”, vaan vastuusta, jolla voi olla hyvin konkreettisia seurauksia.
✅ Toimi nyt – ennen kuin on liian myöhäistä
Vuoden 2025 toinen puolisko ja kevät 2026 muodostavat ikkunan, jossa on vielä aikaa varautua rauhassa. Kun direktiiviä aletaan soveltaa käytännössä, ensimmäiset auditoinnit ja raportointivelvoitteet tulevat nopeasti. Silloin ei enää kysytä, onko avaimet dokumentoitu – vaan missä se dokumentaatio on.
Me LokiTimella autamme varmistamaan, että avaimet, tunnisteet ja kriittiset tilaresurssit ovat hallinnassa, ennen kuin niitä aletaan kysyä virallisesti.